Kiinnostaako osallistua uuden taisteluajoneuvon suunnitteluun tai vaikkapa tähtien etsimiseen avaruudesta? Tämä onnistuu kun osallistut crowdsourcing ilmiöön, joka on noussut pintaan viime vuosina. Crowdsourcingin voidaan katsoa olevan yksi sosiaalisen median ilmentymä, joka nojautuu vahvasti avoimen innovaation paradigmaan. (Crowdsourcingin suomennoksena käynee joukkoistaminen tai talkoollistaminen tai jokin muu kömpelöhkö käännös.) Yksinkertaisuuden vuoksi kutsutaan sitä nyt tässä pelkästään lyhennyksellä “CS”.

Vaikka James Surowiecki ei suoranaisesti käyttänyt kyseistä termiä kirjassaan The Wisdom of Crowds, hän kuitenkin popularisoi hyvin CS:n perusideologiaa. Tämän mukaan suuri joukko yksilöitä voi tuottaa ongelman ratkaisussa yhtä hyvän lopputuloksen kuin muutama expertti. Howe puolestaan kirjoitti Wired lehteen artikkelin “The Rise of Crowdsourcing”. () ja tätä pidetään yhtenä CS:n lähtökohtana. Kuten oheisesta kirjoituksesta käy ilmi, niin täyttä yksimielisyyttä henkilöstä, joka lopulta ”keksi” itse termin, ei ehkä ole mahdollista jäljittää.

Mainittakoon kuitenkin, että Howe hieman kritisoi Surowieckiä sillä kirjassaan Crowdsourcing Howe toteaa, että ratkaistavan ongelman luonne luonnollisesti vaikuttaa siihen kuinka hyvin joukko ihmisiä voi sen ratkaista. Esimerkiksi linja-autoasemalta satunnaisesti valittu joukko ’mattimeikäläisiä’ tuskin pystyy suunnittelemaan parempaa ydinvoimalaitosta kuin asiaan vihkiytyneet ydinfyysikot. Sen sijaan jos 1000 ihmistä pyydetään arvioimaan isossa lasimaljassa olevien helmien määrä, on tämän joukon arvausten keskiarvo luultavasti lähempänä oikeaa, kuin yhden matemaatikon vastaus.

Käytännöntasolla vaikeitakin ongelmia on voitu menestyksekkäästi ratkaista CS:n avulla. Usein mainittu esimerkki on kaivosyhtiö ColdCorp. Heidän malmivarantojen tarkkaa määrää ja sijaintia eivät firmat omat asiantuntijat pystyneet ratkaisemaan. Lopulta yritys päätti avata kaiken heillä olevan datan koko maailmalle ja tarjosivat houkuttelevan palkinnon ongelman ratkaisijalle.

Ongelmia omaavien yritysten ja potentiaalisten ratkaisijoiden väliin on noussut eräänlainen välikerros. Kuuluisin näistä lienee www.innocentive.com, joka on onnistunut haalimaan suuren joukon ”palkkionmetsästystä” tekeviä asiantuntijoita yhteisöönsä. Kyseisen palvelun suurimmat haasteet eivät ole pelkästään ’tuhannen taalan’ kysymyksiä, vaan jopa miljoonan dollarin luokkaa – kirjaimellisesti.

CS on kuitenkin käsitteenä paljon moniulotteisempi kuin pelkkä ongelma vs. ratkaisu asetelma. Yksi CS:n esiintymismuoto on eräänlainen työn ’palastelu’ osiin ja näiden palojen jakaminen suurelle joukolle tekijöitä. ”Microtasking” hakusanalla löytyy toimijoita, mutta esim. Amazonin Mechanical Turk on yksi tunnettu esimerkki; myös ohjelmistokehitys on hyödyntänyt tätä mallia menestyksekkääsi. Lisäksi löytyy vaikkapa freelance designereille suunnattuja sivustoja, joista mainittakoon vaikkapa 99design.com, Mycroburst.com ja Crowdspring.com. Tähän samaan kategoriaan voidaan liittää Threadless.com. Kyseinen yritys on ensinnäkin ulkoistanut tuotteidensa suunnittelun yhteisölle. Tämän lisäksi se ottaa valmistukseen ainoastaan ne paitakuosit, jotka ovat saaneet eniten ääniä ja suosiota yhteisön keskuudessa. Vastaavalla tuotekehityslogiikalla toimii myös Quirky.com

Muita kuuluisuutta saaneita CS virityksiä ovat vaikkapa Procter and Gamble:n Connect + Develop sekä Dellin Ideastorm. Kuluttajapuolella LEGO mainitaan usein edelläkävijänä yhteisön valjastamisessa mukaan tuotekehitykseen. Kahvilajätti Starbucksilla on MyStarbucksidea ja onpa   kotoinen Nokiakin on ottanut asian omakseen luomalla ideasproject.com sivuston. Uusimpana tulokkaana mainittakoon myös Googlen prizes.org. ja lisää vastaavia tulee päivittäin.

Mitenkä siis moista joukkovoimaa voisi hyödyntää B2B teollisuuden piirissä? Tätä tutkimme DIMAR:n puitteissa. Pysy kuulolla.

Vaan nyt otsikon mukaisesti sanoista tekoihin ja mukaan talkoisiin. Näitä blogejamme ei kovin paljoa ole aiemmin kommentoitu, joten nytpä rohkeasti pyydänkin sinua sen tekemään.  Kerro oletko esim. osallistunut ideakilpailuihin tai muihin crowdsourcing initiatiiveihin? Mihin ja mikä fiilis jäi? Tai vaikket vielä olisi moisiin ottanutkaan osaa, niin kertoisitko silti mikä mahdollisesti saisi sinut motivoitumaan osallistumisesta: tuntuva rahallinen palkkio, maine & kunnia, vaikutusmahdollisuus yhteiseen hyvään, vai jokin muu? Sana on vapaa – kaikki kommentit otetaan ilolla vastaan. Muuta palkkiota ei tällä kertaa ole tarjolla kuin positiivinen tunne kontribuoinnista!

Henri Simula
Tutkija
Aalto-yliopisto , BIT Tutkimuskeskus
henri.simula(at)aalto.fi

Referenssit ja lisää aiheesta

Chesbrough, H. W. 2003. Open Innovation – The New Imperative for Creating and Profiting from Technology. Harvard Business School Press, United States of America.

Howe, J. 2006. “The Rise of Crowdsourcing”. Wired Magazine, June. available at http://www.wired.com/wired/archive/14.06/crowds_pr.html

Howe, J. 2008. Crowdsourcing: Why the Power of the Crowds is Driving the Future of Business. Three Rivers Press, New York

Li, C. & Bernhoff, J. 2008. Groundswell: Winning in a World Transformed by Social Technologies, Harvard Business Press, Boston.

Surowiecki, J. 2005. The Wisdom of Crowds, Random House, Inc. New York.